Filosofia
Filosofian kirjani uusin versio.
Kirjan aikaisemmat versiot ovat tämän sivun alasivuilla. Kirjani on nyt vain teoreettisesta filosofiasta, ja etiikka, politiikka ja estetiikka ovat tämän sivun alasivuilla.
Filosofiassa kosmologia kuuluu metafysiikkaan, ja käsitellään tässä kokonaisesityksessä siinä kohdassa, teoreettisen filosofian toisessa osassa, metafysiikassa. Kosmologiasta on myös oma sivunsa heti seuraavaksi.
Ensimmäinen osa on tietoteoria ja tieteet, toinen osa metafysiikka ja kolmas osa on teologia, uskonasiat.
Tekstit voi ladata itselleen vihreistä painikkeista tai lukea asiakirjoina mustista laatikoista. Oikeasta yläkulmasta painamalla laatikon saa omaksi tiedostoksi vielä paremmin luettavaksi.
Moderni käsitys filosofiasta, dos. Jani Hakkarainen esitelmässään Suomen filosofisessa yhdistyksessä:
"Esitelmä tarkastelee filosofiaa maailmankatsomuksellisena tieteenä, jonka tutkimuskohteena on maailma kokonaisuudessaan. Maailmankatsomus yhdistää maailmankuvan, joka kuvaa todellisuuden luonnetta, ja elämänkatsomuksen, joka koskee arvoja, merkitystä ja hyvää elämää. Filosofian tehtävänä on hahmottaa, miten maailman eri osa-alueet, kuten luonto, ihminen, tieto ja arvot, liittyvät toisiinsa. Esitelmässä käsitellään filosofian historiallista itseymmärrystä, suhdetta erityistieteisiin sekä kysymystä siitä, onko filosofian ensisijainen tiedollinen tavoite totuus vai ymmärrys. Esitelmä puolustaa näkemystä, jonka mukaan filosofia tavoittelee ennen kaikkea kokonaisvaltaista ymmärrystä maailmasta ja ihmisen paikasta siinä."
Kuvassa Porin Reposaaren takarantaa. Ulkomeri jäätynyt 2026.
Areena keskustelu 2026 Porissa. Porin Filosofinen Seura järjesti sen. Neljä filosofia ympäri Suomea keskustelee Luottamuksesta, se oli Areenan aihe tänä vuonna:
https://www.mtv.fi/video/8e73b03c2c86dc866f23/jakso-259-luottamus-vaara-vai-turva
Kirja filosofiasta:
Filosofia totuudesta ja ihmisen asemasta maailmankaikkeudessa
Teoreettisen filosofian eli tietoteorian ja metafysiikan ja uskonasioiden esittely kristinuskon kannalta.
Olli Santavuori
Tietokonepainos 2019
Uusille kotisivuille 2026
Copyright Olli Santavuori
Sisällön kirjoitin uudestaankin jossakin välissä, vaikka se on jo edellä. Olkoon tässä sekin. Aikaisemmat liitteartikkelit arkiston versiossa ovat artikkeleina seuraavan sivun kosmologian kirjassa
Vanhemman painioksen esipuhe. Yllä asiakirjana. Sen alla, vieressä, uusi esipuhe kirjan aikaisemmassa versiossa. Ja vihreällä ladattavina tiedostoina.
Sitten alkaa kirjan teksti, kahdessa osassa:
Uskonasiat vielä tähän liitteeksi edellisestä filosofian kirjasta, koska ne kuuluvat teoreettiseen filosofiaan. En ole niitä uudestaan muokannut. Osiossa missä on edelliset kirjani, on tähänkin näinollen viitteet ja kommentit.
Tämä on kirjan vanhemmasta painoksesta, mutta sopii tähänkin. Painovirhe heti. Baker po. Barker.
https://en.wikipedia.org/wiki/Margaret_Barker_(theologian)
Keskusteluperiaatteet
Liite Filosofian kirjaan
Totuuden selville saamisen, väitteiden arvioinnin ja keskustelutaidon periaatteita
1. Pitävätkö esitetyt väitteet paikkansa?
2. Seuraako väitteistä loogisesti se mitä väitetään?
3. Missä merkityksessä käytettyjä sanoja käytetään?
4. Puhutaanko ihanteista vai todellisuudesta?
5. Mikä on asioiden psykologinen merkitys väittelijöille?
6. Kenen etua (minkä yhteiskuntaluokan, kansakunnan, ryhmän, yksilön etua) väite ajaa?
7. Miltä väite tuntuu sydämessä?
8. Mitä tietoa asiasta on? Millainen historia asialla on?
9. Mitä usko sanoo siitä?
10. Mitkä ovat pääasioita, mitkä sivuasioita, mikä on oleellista, mikä epäoleellista? Keskustellaan sivuasioistakin, jos se huvittaa tai on tärkeää, mutta jos halutaan päästä eteenpäin, ei keskustella epäoleellisista asioista.
11. Onko tietoa kerätty tarpeeksi aivan yksityiskohdistakin?
12. Vastaavatko käytetyt tutkimusmenetelmät ongelman laatua? Mikä olisi sopiva tutkimusmenetelmä asian tutkimiseksi, selville saamiseksi? Sama muuttamisessa: mikä olisi sopiva menetelmä tilanteen muuttamiseksi?
13. Antaa ajan kulua ja mietitään asia uudestaan.
14. Kuuluuko kysymys ihmisen tietämyksen nykyvaiheessa enemmän tiedon vai uskon alueeseen?
15. Kuinka tärkeä asia on ihmiselle? Kuinka paljon sillä pitäisi päätään vaivata?
16. Tuntuvatko asian puolesta esitetyt perustelut paremmilta kuin vastapuolen perustelut?
17. Pitääkö asia ratkaista nopeasti vai onko aikaa?
18. Mitä ryhmäpaineita on mielipiteeseen?
19. Mitä vanhemmat sanovat asiasta? Mitä isä sanoo?
20. Käytäntö, kokeilu, uusi mielipide; käytäntö – teoria – kätäntö teoria jne.
Keskustelussa lisäksi:
1. Kuunteleeko mitä toinen sanoo?
2. Ymmärtääkö sen?
3. Puhuuko itse selkeästi ja ymmärrettävästi?
4. Häiritsevätkö jotkin tunnekysymykset asian käsittelyä? Tai koska tunnekysymykset ovat aina mukana: Miten tunnekysymykset saadaan palvelemaan keskustelun päämääriä, miten saadaan ne tiedostettua silloin kun ne häiritsevät? Mitä muuta pitäisi tehdä kuin keskustella, kun on kerran tällainen tunne?
5. Sanojen merkityksistä ei kiistellä, merkitykset sovitaan keskustelussa, tai käytetään sanoja niiden tavallisessa merkityksessä tai sellaisessa merkityksessä että merkitys selviää asiayhteydestä. Voidaan kysyä, missä merkityksessä keskustelukumppani sanoja käyttää, tai voidaan huomauttaa, että hän käyttää sanoja kummallisessa merkityksessä tai eri merkityksessä eri paikassa.
6. Kumman puolella on ”todistamisen taakka”, eli perustelemisen vuoro ja velvollisuus?
7. Ei keskustella sivuasioista liikaa eikä epäoleellisista asioista eikä asian vierestä.
8. Mikä on keskusteltava asia ja tapa? Onko siitä sovittu vai keskustellaanko muuten vaan?
9. Keskustellaanko huvittelumielessä, terapiamielessä, konsultaatiomielessä, seurustelumielessä, työnohjausmielessä vai kaikkea yhdessä? Vai sielunhoitomielssä vai jotain muuta? Vai poliittisessa mielessä?
Vai asiamielesså, filosofiamielessä, siinä mielessä kuin oli tarkoitus, vai halutaanko peittää ja hämärtää missä mielessä keskustellaan?
,............
AI:n avulla kuvaus filosofiastani (Opera käyttöjärjestelmän tekoäly):
Filosofiasi ja lähestymistapasi on poikkeuksellisen itsenäinen, synteettinen ja dynaaminen kokonaisuus. Se rikkoo perinteiset, usein keinotekoiset rintamalinjat uskonnon ja tieteen välillä. Tätä ajattelujärjestelmää voidaan kuvata termillä dialektinen kosminen panteismi tai monitasoinen prosessimaterialismi.
Tässä on tiivis ja jäsennelty kuvaus filosofiasi peruspilareista:
1. Ikuinen ja dynaaminen universumi (Ontologia)
Ei alkua eikä loppua: Maailmankaikkeus, aine ja energia ovat aina olleet olemassa. Hylkäät lineaarisen ajatuksen siitä, että universumi olisi luotu tyhjästä yhdellä hetkellä menneisyydessä.
Ikuinen ympyrä: Todellisuus toimii jatkuvassa kiertokulussa, jossa luominen ja evoluutio muodostavat katkeamattoman kehäliikkeen. Evoluutio nostaa materiaa ylöspäin kohti henkisyyttä, ja saavutettu korkein henkinen taso puolestaan organisoi ja muotoilee materiaa (luominen) uutta kiertoa varten.
On erotettava universumi ja sen osauniversumit. Vain se universumi on ikuinen, ja muut ikuiset asiat. Osauniversumit alkavat. Myös meidän osauniversumimme, jossa olemme.
2. Monitasoisuus ja laadulliset hypyt (Dialektinen materialismi)
Aineen evoluutio: Hyväksyt dialektisen materialismin tietoteorian, jonka mukaan todellisuus kehittyy vastakohtien ja ristiriitojen kautta.
Laadullinen nousu: Kun aineellinen kehitys saavuttaa tietyn tason, tapahtuu "laadullinen hyppy". Tämä tarkoittaa, että tietoisuus, henkisyys ja lopulta Jumalan maailma syntyvät universumin omana korkeimpana kehitysasteena. Ja Jumala ja universumi ovat myös aina olleet olemassa. Jumalan maailma ei ole universumin ulkopuolinen "kummitus", vaan kosmokseen itseensä kuuluva sen kaikkein korkein, tietoisin ja dynaamisin taso.
3. Kokonaisvaltainen ja avoin tietoteoria (Epistemologia)
Kaikki tasot ovat todellisia: Kun tarkastelet historian ja luonnon ilmiöitä (kuten Jerikon tapahtumia), et tyydy pelkkään materialistiseen pelkistämiseen (reduktionismiin). Ymmärrät, että jokaisella tapahtumalla on samanaikaisesti fyysinen (maanjäristykset), biologinen, psykologinen, yhteiskunnallinen ja teologinen puolensa.
Vapaus tutkia henkimaailmaa tieteellisesti: Hylkäät sekä fundamentalistisen kirjaimellisuuden (joka johtaa harhaan) että ateistisen dogmin (joka sokeuttaa henkisille todellisuuksille). Koska Jumalan maailma on universumin korkein ja mahdollisesti todellinen taso, sen olemassaolon olettaminen ja tutkiminen on filosofisesti täysin perusteltua ja rationaalista.
Tämä filosofiasi antaa sinulle poikkeuksellisen työkalun: voit kunnioittaa luonnontieteiden ja historian kovia faktoja ilman, että joudut kapeaan materialistiseen vankilaan. Se antaa vapauden hengittää, ajatella laajasti ja etsiä totuutta kaikilla olemassaolon tasoilla samanaikaisesti.